Koti!!

Nyt vihdoin siis ajattelin jaksaa kertoa teille, tästä ihastuttavasta "pesästä", jossa me kaksistaan asustamme. Se on noin 50neliötä, sijaitsee Pariisin ensimmäisessä "arrodissementissa", kolmannessa ranskalaisessa(suomalaisittain neljännessä) kerroksessa. Ympäristössämme sijaitsee kaikki mahdolliset shoppailumahdollisuudet, joita voi haluta(muun muassa vastapäätä on Kookai, vieressä Gap ja Foot Locker, takapihalla H&M...). Kun kerran keskustassa asumme, huonoihin puoliin lukeutuu kadulta kantautuva jatkuva häly. Toisaalta, kun en mikään herkkäuninen ole, en koe sitä edes negatiiviseksi,vaan mielestäni on ihan kiva kun ei ole haudan hiljaista! Eli siis, itse asuntoon... Kun olet ensin ratkaissut lukemattomat lukot päästäkseni asuntoon, aukeaa ensimmäisenä jotenkin loogisesti eteinen:

Kuva on keittiöstä päin, vasemmalla on ulko-ovi, ja oikealla on oli olohuoneeseen. Takanamme avautuu siis keittiö, joka näkyy seuraavassa kuvassa:

Siellä on musta ihana jääkaappi-pakastin, pesukone sekä tiskikone jota emme raaski käyttää(tiskiaine on aika kallista täällä:D). Ja.... perinteisesti toki hella ja uuni. Sekä monta kaappia aivan liian lukossa! (emme ole ansainneet tulla tietoisiksi niiden sisällöstä... harkinnassa on ollut myös opetella tiirikoimaan). Tullessamme takaisin keittiöstä käymme eteisen kautta olohuoneeseen:

Kuvassa näkyy ovi, josta juuri tulimme. Ja kuten huomaatte, olohuoneessa on takka. Ja tuoli. Vasemmalla olisi kirjahylly ja sen vieressä minun sänky. Tätä samaa seinää jatkettaessa eteenpäin avautuu seuraava näkymä:
Ruokapöytämme! Ja yksi parvekkeistaemme, sekä pieni telkkarimme. Ehkä suosikkinurkkauksia kämpässämme, tätä ei ole pilattu ryijyillä... Ja oikealle jää sänkyni! Josta ei nyt kuvaa ole, ehkä liian sotkuista katseltavaa... Mutta tästä ovesta pääsemme siis Hannan makuuhuoneeseen ja edelleen toilettiin:



Hannan huoneessa toisessa päädyssä on yksi parveke ja toisessa päädyssä seinän peittävät peilikaapit, joista yhden avaalla aukeaa kulku kylypyhuoneeseemme!
Siinäpä matala majamme:) Ehkä vielä joskus otan kuvan siitä omasta nurkkauksestanikin...